Nyt se siis on enemmän kuin totta. Monttu on kaivettu. Eläinlääkäri tilattu.
Pari viikkoa sitten kun tein surutyöni, kirjoitin elämästämme. Siis minusta ja Fannista.
Meillä on ollut 6v, yhteistä taivalta.
Fanny on nyt pulskistunut kun sillä ei olla ratsastettu kahteen kuukauteen. Sen maha suorastaan roikkuu. Se ei ole ollut koskaan noin lihava. Se saa aina vaan huonommin hengitettyä. Jo kaksi vuotta sitten keväällä huomasin radikaalin hengityksen huononemisen. Sen sierainten ja nielun välissä, siis turvassa hengitystiehyissä on joitakin tukkeumia että se ei saa puhallettua ilmaa ulos eikä vedettyä sisään. Ulospäin hengittäminen on kaikkein vaikeinta. Sen turvasta kuuluu jatkuva vinkuna, räplätys ja kuorsaus. Se vika on ollut sillä varsasta saakka. Mutta nyt kun se on 13 vuotias, se on mennyt niin pahaksi että se joutuu käyttämään lihaksiaan siihen että ilma kulkee! Leikkauksia en lähde sille tekemään koska lisäksi se on jalkavaivainenkin. Parempi tuollainen on monttuun laittaa kun ruveta kalliita hoitoja tekemään. Huonot perintötekijät sillä on. Varsansa samanlainenm jalkavaivainen ja kuorsaa samalla tavalla vaikka on vasta 4 vuotias. Kilpailut on kilpailtu. Seisomaan jonnekkin pihaton nurkkaan sekin joutuu. Kuulin kyllä kauhukseni että siitostammaksi suunnittelevat. Siis lisää sairaita yksilöitä!
Lämminveriset tuppaavat olemaan nykyään monivaivaisia ja herkästi sairastuvia. Siihen on tietenkin ulkoisiakin tekijöitä, mutta osaksi siitäkin syystä että kaikki "lahjattomat"(sairastuneet ja pikkuvikaiset) urheiluhevoset pannaan siitokseen.